Riihi säätiö on myöntänyt avustuksen Kiljavan opiston ja Voionmaan koulutuskeskuksen työryhmälle, joka on tuottanut dokumenttielokuvan SIVISTYSMIES – Väinö Voionmaa ja hänen aikansa. Dokumentti kertoo suomalaisen sivistyksen, rauhanpolitiikan ja historian tutkimuksen suurmiehestä, joka eli Suomen kohtalonvuosien ytimessä.

Dokumenttielokuvan keskeinen sisältö on kuvata, kuinka ylhäältä alas johdettu kansanvalistus muuttui työväensivistykseksi, jossa annettiin kansalaisille työvälineitä oman asemansa parantamiseen ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon. Hankkeen toteuttamiseksi haastateltiin merkittäviä tutkijoita ja alan tuntijoita. Arkistomateriaalin hankkiminen ja käyttöoikeuksien kustantaminen oli haastavaa, ja siinä Riihi säätiön apuraha oli ratkaisevan tärkeä, koska siinä vaiheessa sopimusta Yleisradion kanssa levityksestä ei ollut olemassa.

Hanke on nyt päättynyt ja dokumentti on katsottavissa Yle Areena-palvelussa täällä. Dokumentti tuli alkuvuodesta 2024 myös Yle TV1:n ohjelmistoon. Hankkeen tuottaja Tapio Kivirinta kertoo, että sopimus Yleisradion kanssa tehtiin omakustannushintaan, eli taloudellista tulosta oppilaitokselle ei jäänyt. Hän korostaa, että vastaavanlaisten pientuotantojen toteutus on yleensä alussa hankalaa, koska siinä vaiheessa ei ole levityssopimuksia. Oppilaitosten ja muiden kohdalla pienikin apu on se ratkaiseva, mikä käynnistää tuotannon. Tämä SIVISTYSMIES -dokumentti on siitä hyvä esimerkki ja päässyt nyt laajan valtakunnallisen tv-levityksen piiriin.

Kivirinta jatkaa yhteisönä ja yksityisenä toimijana samantyyppisten tärkeiden aiheiden parissa. Hänellä on työn alla entisiin huoltoasemiin ja huoltoasemakulttuuriin liittyvä dokumenttielokuva. Hän toivoo, että Riihi säätiö jatkaa tukeaan tällaisille hankkeille, jotka edistävät suomalaista sivistystä ja kulttuuria.

YLE Areena: SIVISTYSMIES – Väinö Voionmaa ja hänen aikansa.

Työväen Akatemia on suomalaisen työväenliikkeen historian merkittävin oppilaitos, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sen kunniaksi on tekeillä historiikki ja juhlajulkaisu, joka kertoo Akatemian vaiheista ja vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Hankkeen tausta ja tavoite

Työväen Akatemian historia on keskeinen osa työväenliikkeen historiaa. Akatemia on kasvattanut lukuisan määrän ministereitä, kansanedustajia, paikallisia luottamushenkilöitä ja muita työväenliikkeen keskeisiä toimijoita 100-vuotisen historiansa varrella. Akatemia on myös yksi suurimmista vapaan sivistystyön rahoitusta saavista kansanopistoista, joka tarjoaa yleissivistävää ja korkeakouluopetusta.

Tutkimuksessa peilataan Akatemian toimintaa poliittisesti, taloudellisesti ja koulutuksellisesti jatkuvasti muuttuvissa oloissa. Selvitäkseen ja kukoistaakseen oppilaitoksen on aina ollut kyettävä muuttumaan ja vastaamaan ajan vaatimuksiin. Tutkimuksessa ja historiikissa selvitetään, miten tämä on Työväen Akatemian kohdalla tapahtunut.

Historiikin ja juhlajulkaisun tutkijana ja kirjoittajana toimii Tuomas Hoppu (FT). Tuomas on meritoitunut historiantutkija ja kirjailija. Hän on tehnyt laajasti tutkimuksia Suomen historiasta sekä kirjoittanut ja toimittanut lukuisan määrän historiateoksia, erityisesti sisällissodan vaiheista.

Hankkeen nykytilanne ja tulokset

Tuomas Hoppu on aloittanut kirjoitustyönsä vuoden 2023 alussa. Kirjoitustyö etenee rivakkaan tahtiin ja teos valmistuu 2024 keväällä. Tuomaksen tukena kirjoitusprosessissa on toimikunta, jossa mukana ovat rehtori Airi Palosaari, apulaisrehtori Ari Niemi, Työväen Akatemian hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Kosunen ja Työväen Akatemian pitkäaikainen opettaja ja jo eläkkeelle siirtynyt Päivö Puhakainen.

Hankkeen tuloksena syntyy kattava ja kriittinen historiikki, joka valottaa Työväen Akatemian roolia ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Teos sisältää myös runsaasti kuvia, haastatteluja ja henkilötarinoita, jotka elävöittävät Akatemian historiaa. Teos on tarkoitettu sekä Akatemian opiskelijoille, henkilökunnalle ja ystäville että kaikille työväenliikkeen ja Suomen historian kiinnostuneille.

Hankkeen seuraavat vaiheet ja tulevaisuus

Tutkimus- ja kirjoitustyötä on vielä muutama kuukausi jäljellä. Sen jälkeen kirja toimitetaan vielä painokelpoiseksi. Teos valmistuu mukavasti 100-vuotisjuhlavuonna. Juhlavuoden aikana on tarkoitus järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa esitellään ja juhlistetaan Työväen Akatemian historiaa ja nykypäivää. Teos on myös tilattavissa Työväen Akatemian verkkosivuilta¹.

Työväen Akatemia 100-vuotta – historiikki ja juhlajulkaisu on ainutlaatuinen hanke, joka kunnioittaa Akatemian pitkää ja arvokasta perintöä. Se on myös kannustus ja inspiraatio Akatemian tulevaisuudelle, joka jatkaa työväenliikkeen sivistys- ja vaikuttamistyötä. Riihi säätiö avustaa historiikkihanketta myöntämällään avustuksella.

Suomalaiset työväentalot ovat ainutlaatuinen osa maamme kulttuurihistoriaa, mutta niiden tietoja ei ole ollut helposti saatavilla. Työväenmuseo Werstas toteutti vuonna 2022 Työväentalojen maailmanperintöhankkeen, jossa kartoitettiin työväentalojen maailmanperintöarvoja ja julkaisiin talojen kuvaukset Wikipediassa. Hankkeen tavoitteena oli myös edistää työväentalojen pääsyä Unescon maailmanperintölistalle, jolla ei ole vielä yhtään työväenliikkeen rakennusta.

Työväentalot olivat tärkeitä kokoontumisen ja kansalaisvaikuttamisen paikkoja, jotka heijastivat työväenliikkeen nousua ja kehitystä 1900-luvulla. Työväentaloilla oli myös keskeinen rooli historiallisissa käännekohdissa, kuten sisällissodassa vuonna 1918. Suomessa rakennettiin yli tuhat työväentaloa, joista noin 300 on edelleen olemassa. Monet taloista ovat säilyneet hyvässä kunnossa ja niillä on kiinnostava arkkitehtuuri ja sisustus.

Hankkeen tuloksena syntyi englanninkielinen raportti, jossa arvioitiin 12 työväentalon maailmanperintöarvoa. Raportissa ehdotettiin kahta suomalaista työväentaloa maailmanperintökohteiksi: Paasitornia Helsingissä ja Mäenpään työväentaloa Punkalaitumella. Paasitorni on vaikuttava kivirakennus, jonka historia kytkeytyy kaupungistumiseen, teollistumiseen, sisällissotaan sekä suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion rakentamiskausiin. Mäenpään työväentalo on puolestaan poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki maaseudun puurakenteisista työväentaloista, jollaisia maa- ja metsätyöläiset rakensivat talkoovoimin 1900-luvun alussa.

Hankkeen aikana Wikipediaan saatiin kuvaukset yli 300 työväentalosta, mikä on merkittävä lisäys verkon avoimeen tietosanakirjaan. Hankkeessa tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä, jossa pyrittiin saamaan muutama edustava työväentalo eri maista Unescon maailmanperintölistalle. Yhteistyö jatkuu edelleen, mutta onnistuminen on epävarmaa. Maailmanperintötyön jatkamista varten eduskunta on myöntänyt 100 000 euron määrärahan Museovirastolle. Työväenmuseo Werstas antaa asiantuntija-apua kansainväliselle hankkeelle ja Museovirastolle heti, kun he työn vain aloittavat.

Työväentalojen maailmanperintöhankkeen rahoittivat Tradekan säätiö, Riihi säätiö ja Kansan Sivistysrahasto. Werstaan yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat Kansantalojen liitto, Työväentalojen liitto, Työväen Arkisto sekä Kansan Arkisto.

Luettelo suomalaisista työväentaloista (Wikipedia)

Riihi säätiön hallitus on päättänyt myöntää avustuksia yhteensä 166 500 euroa 29 eri hankkeelle, jotka toteuttavat säätiön tarkoitusta. Säätiö sai tämän vuoden hakukierroksella yli 50 hakemusta, joista säätiön hallitus valitsi avustuksen saajat.

Säätiön tarkoituksena on tukea työväen- ja muun kansanperinteen, ammatillisten opintojen, sosiaalisen asuntotoiminnan, biodynaamisen viljelyn ja luonnonsuojelun tieteellistä tutkimusta sekä kulttuuritoimintaa. Avustuksilla tuetaan muu muassa työnväen, populaarikulttuurin ja sateenkaariväen historian tutkimusta ja tallentamista sekä uuden työväenmusiikin julkaisua. Avustuksen kohteina tänä vuonna oli myös hankkeita, jotka liittyvät luonnonsuojeluun ja kestävänkehityksen edistämiseen.

Tarkemmat tiedot avustuksen saaneista hankkeista julkaistaan myöhemmin säätiön internet-sivuilla.

Saimme vuonna 2022 Riihi säätiöltä tukea 8000e työväen kulttuuritoiminnan edistämiseen verkkoportaalin uudistushanketta varten.

Projekti alkoi keväällä 2022 mahdollisia yhteistyökumppaneita kartoittamalla. Tarjoukset sivustouudistukseen kysyttiin kolmelta palvelutarjoajalta ja saatujen tarjousten ja työnäytteiden perusteella yhteistyökumppaniksi valikoitui sivustouudistuksen teknisen toteutuksen osalta viestintätoimisto La & La/Days Agency, joista La & La (www.lala.fi) vastasi teknisestä toteutuksesta ja Days Agency (www.daysagency.fi) visuaalisen ilmeen ja graafisen ilmeen toteutuksesta.

Lähtökohtina ja tavoitteina sivustouudistukselle oli päivittää ulkoasua vastaamaan nykypäivää ja saaden siten etenkin uusia työväenkulttuurista kiinnostuneita kohderyhmiä vierailemaan sivuilla aiempia kävijöitä unohtamatta. Kaiken keskiössä on huolellisesti ja pieteetillä sivustolle kerätty laaja kattaus tietoa työväenliikkeen kulttuurihistoriasta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista uutisista ja tapahtumista. Sivuston toiminnassa olennaisina kantavina teemoina on perinteen ja historian tallentamisen ohella kantaaottavuus ja ajankohtaisuus ja sivustouudistukselle yksi olennainen lähtökohta oli myös tiedon esiintuominen entistä jäsennellymmin uudelleenkategorioinneilla ja sivuston ulkoasua visuaalisesti edistäen. Lisäksi sivustouudistuksen lähtökohtana oli toiminnan avaaminen uusille sivustokävijöille ja monimediallisuuden lisääminen ja uusien ja vanhojen työpajatoimintojen esiin nostaminen yhtenä merkittävänä toiminnanmuotona.

Sivustouudistuksen yhteydessä haluttiin myös tehdä sivusto saavutettavaksi, joka huomioitiin uudistuksen suunnitteluvaiheessa saavutettavuuskriteerien mukaisesti käytetyissä värivalinnoissa ja kuvien vaihtoehtoisissa teksteissä jne. Saavutettavuuden osalta työ jatkuu vielä, mutta tämä on huomioitu myös saavutettavuusrekisteriselosteen tekstissä. Lähtökohdat ja suuret linjat saavutettavuudelle ovat olemassa ja loppu on käsityötä, jota jatketaan edelleen.   

Resurssisyistä muokkasimme uudistusta siten, että varsinaisen oman suurempaa työtä vaatineen mediasivun sijaan uudistetun sivuston etusivulle nostetaan olennaiset ja uusimmat media- ja sosiaalisen median julkaisut ja mm. suoratoistosoitin. Ajatuksena on tuoda esiin monipuolisesti toimintaamme etusivulla ja sieltä ohjata kävijät edelleen sivuston eri sivuille lukemaan lisää ja sivustomme kautta Laulu ottaa kantaa -yhteisön sosiaalisen median sivuille (Facebook, Instagram, Youtube).

Sivustouudistuksen kautta pystymme myös tukemaan jatkossa jäsenjärjestöjämme entistä paremmin toimimalla ja tiedottamalla aktiivisesti työväenkulttuuriin ajankohtaisista asioista, ilmiöistä ja historiasta. Laajempana viitekehyksenä sivuston toiminnassa on yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen osana syrjäytymisen ehkäisemistä, jonka eteen verkosto on työskennellyt useita vuosia erilaisten työpajojen, konserttien, kiertueiden, toimitettujen haastattelujen ja kantaaottavien artikkeleiden ja blogien muodossa, unohtamatta työväenliikkeen historiallista, arkistoinnillista ja tutkimuksellista tulokulmaa. Riihi säätiön taloudellinen tuki tämän toiminnan mahdollistamiseksi on ollut ratkaisevaa.

Sivusto jatkaa sisällöntuottamista,ja uudistuksen myötä sen ylläpito ja sisällöntuottajat pystyvät asetettujen tavoitteiden mukaisesti nykyistä helpommin ylläpitämään ja päivittämään sivustoa itsenäisesti ja siten mahdollistaa sivuston kustannustehokkaamman toiminnan edelliseen verrattuna.

Teksti: Jaakko Suni, Työväen Sivistysliitto TSL