Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti osoittaa, että valtaosa Suomen nykyisistä maataloustuista on haitallisia ympäristölle. Riihi säätiö on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta, joka tarjoaa päättäjille 12 konkreettista suositusta maatalouspolitiikan uudistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Suomen maataloutta tuetaan vuosittain noin 1,9 miljardilla eurolla. Kalevi Sorsa -säätiön kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan tästä potista peräti 77 prosenttia on kuitenkin haitallista ympäristölle. Tutkimuksessa analysoitiin 17 keskeistä maatalouden tukikokonaisuutta, joista 13 arvioitiin enemmän tai vähemmän ympäristölle haitallisiksi.

Vaikka maatalouden erilaisia ympäristötukia maksetaan noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, maatalouden kokonaispäästöt ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Maatalouden päästöt muodostavatkin tällä hetkellä noin kolmanneksen Suomen kaikista kokonaispäästöistä.

Tuet elinehtona, mutta ehdot vaativat uudistamista

Raportti tekee näkyväksi sen, että tuet ovat tällä hetkellä maatalousyrittäjille elintärkeä toimeentuloturva. Esimerkiksi vuonna 2020 maatalouden suorat tuotantokustannukset ylittivät myyntituotot 1,5 miljardilla eurolla. Tuet muodostavatkin noin 30 prosenttia maatalouden tuloista ja varmistavat ruoantuotannon omavaraisuutta.

Ympäristötavoitteet ovat kuitenkin jääneet tukipolitiikassa sivuosaan. Raportin kirjoittanut oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen korostaa, että nyt on oikea hetki keskustella tukijärjestelmän valuvioista, sillä EU:n seuraava rahoituskehys (2028–2034) ja yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus ovat parhaillaan valmisteilla.

Raportissa esitetään muun muassa seuraavia ratkaisuja:

• Tulosperusteisuus: Maataloustukia tulisi maksaa konkreettisten tulosten mukaan, jolloin ympäristön kannalta kestävä toiminta olisi kannattavampaa.

• Turvepeltojen rajaaminen: Suomessa turvemaat aiheuttavat 60 prosenttia maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 11 prosenttia. Pitkällä aikavälilillä ne tulisi rajata tukien ulkopuolelle.

• Kannustava verotus: Maatalousmaan kiinteistövero voisi olla ekologisesti kestävässä viljelyssä jopa negatiivinen, kun taas paljon päästöjä aiheuttavia maita voitaisiin verottaa nykyisen verovapauden sijaan.

Säätiö vaikuttavan ympäristötutkimuksen mahdollistajana

Riihi säätiön tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti edistää muun muassa luonnonsuojelua. Säätiö myönsi vuonna 2025 Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimukselle 20 000 euron avustuksen, jolla osaltaan mahdollistettiin nyt valmistunut raportti.

Säätiön tavoitteena on tukea hankkeita, jotka tarjoavat luotettavaa tietoa ja ratkaisuja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tanskan mallin mukainen laajapohjainen yhteistyö poliitikkojen, maataloussektorin ja ympäristöjärjestöjen välillä näyttää suunnan sille, miten ekologinen siirtymä voidaan tehdä reilusti ja yhteistyössä.

Lue lisää ja tutustu raporttiin:

• Koko raportti Suo, kuokka ja maataloustuet on ladattavissa maksutta Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta osoitteesta sorsafoundation.fi.

Riihi säätiö on päättänyt vuoden 2025 apurahojen jaosta. Säätiö myönsi yhteensä 275 000 euroa 25 eri hankkeelle. Rahoitusta kohdennettiin tänä vuonna erityisesti korkeatasoiseen historiantutkimukseen, elävään työväenkulttuuriin sekä ajankohtaisiin luonnonsuojeluhankkeisiin.

Vahva tuki työväenperinteelle ja tutkimukselle

Säätiön sääntömääräinen tehtävä on tukea työväenperinteen tallentamista ja tutkimusta. Tämän vuoden suurimpia panostuksia ovat Työväen Arkiston Säätiön toteuttama SDP:n laaja historiahanke, jolle myönnettiin 25 000 euroa. Toinen merkittävä tutkimuskohde on tohtori Tapio Bergholmin Mauno Koivisto -elämäkerran kolmas osa, joka sai niin ikään 25 000 euron tuen. Teos syventyy Koiviston yhteiskunnalliseen toimintaan ja presidenttiyden taustoihin vuosina 1970–1982.

Perinteen tallentamisen ohella säätiö tukee uutta luovaa kulttuuria. Työväen Musiikkitapahtuma ry sai 15 000 euron tuen ”Uusi Työväenlaulu” -klubien järjestämiseen, mikä pitää työväenlauluperinteen elävänä ja uudistuvana. Alueellista kulttuuritarjontaa vahvistaa Työväen Näyttämöiden liiton ”Pakko sanoa!” -taidefestivaali, jota säätiö tukee 12 000 eurolla.

Luonnonsuojelussa reagointia ympäristökriiseihin

Luonnonsuojelun saralla, johon myönnettiin yhteensä 64 000 euroa, säätiö haluaa olla mukana ratkaisemassa akuutteja ympäristöongelmia ja edistämässä rakenteellisia muutoksia.

Säätiö myönsi 10 000 euron rahoituksen Jyväskylän yliopistolle tutkimukseen, jossa selvitetään Hukkajoen raakkutuhossa kuolleiden jokihelmisimpukoiden ikää ja kasvua. Hanke tuottaa kriittistä tietoa populaation elinvoimaisuudesta suojelutyön tueksi.

Yritysvastuun edistämiseksi säätiö tukee Finnwatch ry:n hanketta 20 000 eurolla. Hanke kirittää suomalaisyritysten ilmastotoimia ja luontokadon torjuntaa keskittyen erityisesti arvoketjujen päästöihin.

Kaikille apurahojen ja avustusten hakijoille on ilmoitettu päätöksistä. Apurahat ja avustukset maksetaan saajan toimittaman maksatuspyynnön perusteella helmikuun loppuun mennessä. Monivuotisissa hankkeissa jatkorahoituksen maksaminen edellyttää hyväksyttyä väliraportointia.

Syksyllä 2025 järjestetty Pakko sanoa! -taidefestivaali ylitti odotukset keräämällä katsomoihin noin 1300 taiteen ystävää. Riihi säätiö oli mukana tukemassa tapahtumaa, joka yhdisti paikallisen yhteisöllisyyden ja valtakunnan eturivin taiteilijat.

Suomussalmella järjestettävä Pakko sanoa! on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Kainuun kiinnostavimmista kulttuuritapahtumista. Seitsemättä kertaa järjestetyn festivaalin teemana oli vuonna 2025 ”Pohjoinen”, jota käsiteltiin niin mielenmaisemana kuin fyysisenä paikkana historian, nykypäivän ja ekologian kautta.

Säätiölle on tärkeää tukea hankkeita, joissa korkeatasoinen kulttuuri on saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Työväen Näyttämöiden liiton (TNL) tuottama festivaali osoitti jälleen, että vaativa ja laadukas taide elää vahvasti myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Kohtaamisia näyttämöllä ja luonnossa

Festivaalin erityispiirre on sen tapa tuoda yhteen eri taustaiset tekijät. Tänä vuonna Suomussalmella nähtiin ainutlaatuinen yhteistyö, kun Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijat kohtasivat näyttämöllä paikallisen Teatteri Retikan näyttelijät.

Ohjelmistossa nähtiin myös suuria nimiä. Festivaalin esiintyjäkaartiin kuuluivat muun muassa näyttelijät Hannu-Pekka Björkman, Jarkko Lahti ja Ella Mettänen sekä trumpetisti Verneri Pohjola. Esityspaikat vaihtelivat perinteisistä teatteritiloista luontokohteisiin, kuten Hiljaisen kansan ympäristötaideteoksen äärelle.

Säätiön tuki mahdollistamassa kulttuuritekoja

Riihi säätiö myönsi hankkeelle tukea, joka kohdistui festivaalin tuotantokustannuksiin. Loppuselvityksen mukaan tuki oli olennainen osa rahoituskokonaisuutta, joka mahdollisti monipuolisen ohjelmiston ja kohtuuhintaiset liput.

”Tapahtuma oli menestys niin yleisömäärän, taiteellisen sisällön kuin alueellisen vaikuttavuuden näkökulmista”, toteaa tuottaja Päivi Hämäläinen loppuraportissa.

Festivaali sai laajaa näkyvyyttä mediassa ja sosiaalisessa mediassa, mikä vahvistaa tapahtuman merkitystä osana suomalaista esittävän taiteen kenttää. Riihi säätiö kiittää työryhmää upeasta kulttuuriteosta!

Vuoden 2025 Uusi Työväenlaulu – Sanoitus- ja sävellyskilpailussa etsittiin uutta rauhanlaulua. Kilpailussa ammattilaisraati valitsi kolme voittajaa. Voittajaksi valikoituivat Laululinnut – Jos äidit johtais maailmaa, Tikli – Aurinko on kaikkien ja Karvakamut – Rauhaa rakastaa

Uusi työväenlaulu -kilpailun voittajat valittu: rauhan teemat puhuttelivat 

Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi säätiön yhteistyönä toisen kerran järjestämässä Uusi Työväenlaulu – sävellys- ja sanoituskilpailussa etsittiin uutta rauhanlaulua. Kilpailu keräsi huikeat 163 monipuolista anonyymillä nimimerkillä lähetettyä sävellystä, joista ammattilaisraati valitsi kolme voittajaa. 

Raatiin kuuluivat laulaja-lauluntekijä ja kirjailija Samae Koskinen, palkittu laulaja-lauluntekijä Viitasen Piia, työväen- ja kuplettilaulujen asiantuntija Tipi Tuovinen, Riihi-säätiön asiamies Janne Ollikainen sekä Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. 

Kolme palkittua kappaletta ovat: 

• Laululinnut – ”Jos äidit johtais maailmaa” 
  Tuomariston mukaan kappale on pysäyttävä ja ajatuksia herättävä, herkkä ja koskettava esitys. 

Kappaleen sanoituksesta ja sävellyksestä vastasivat Emmi Hakala & Annika Pudas. Kappaleen löydät suoratoistopalveluista nimellä: Annika Pudas ja la haka – Jos äidit johtais maailmaa (linkki Youtubeen).

• Tikli – ”Aurinko on kaikkien” 
  Kappaleessa on kaunis teksti sodan julmuudesta ja luonnonvarojen tuhoamisesta, yhdistettynä rytmiseen otteeseen klassisessa folk-melodiassa. 

Sanoitus oli Jouni Nikulan ja Satu Laatikaisen käsialaa, Jounin lisäksi sävellyksestä vastasi Heidi Takaneva ja kappaleen esittivät Heidi Takaneva, Jouni Nikula sekä Emil Nordström. Kappale julkaistaan 8.8. kaikissa suoratoistopalveluissa.  

• Karvakamut – ”Rauhaa rakastaa” 
  Esitys käsittelee ajankohtaista aihetta ja sisältää toiveen väkivallattomuudesta. Herkkä kokonaisuus ja tarttuva sävelmä tekivät vaikutuksen raatiin. 

Roni Nevala ja Närin Said kuullaan kappaleen vokaaleissa, sanoituksen on kirjoittanut Roni Nevala, sävellyksessä muka olivat Riku Vahekoski ja Roni Nevala. Tulevaisuudessa kappaletta voi kuunnella suoratoistopalveluista haulla James-J – Rauhaa rakastaa  

Kunniamaininnan tuomaristo halusi antaa nimimerkin L.A. kappaleelle Laske aseet, jonka esittävät Minja Koski ja Mikael Saari. Minja Koski vastasi myös kappaleen sävellyksestä ja sanoitus on Tiina Tikkasen käsialaa. 

Kilpailun kautta haluttiin tuoda esiin uusia näkökulmia rauhaan ja työväenlaulun perinteeseen – ajankohtaisuudesta ja tunteesta tinkimättä. 

Tuomaristo antoi tasapisteet kahdelle kappaleelle, joten molemmat saivat kilpailun pääpalkinnon 1200 €. Kolmanneksi tulleelle kappaleelle annettiin palkinnoksi 500€. Rauhanlaulupalkinnot jaettiin Työväen Musiikkitapahtumassa Sananvapauden lavalla. 

Kilpailu on järjestetty yhteistyössä Riihi säätiön kanssa ja sen tavoitteena on sekä kunnioittaa vanhaa työväenperinnettä että rohkaista lauluntekijöitä kirjoittamaan ja säveltämään luovasti uusia rauhanlauluja uudistuneesta työelämästä, yhteiskunnasta tai vaikkapa maailmanpolitiikasta. Kilpailuun tuli järjestäjien yllätykseksi 163 laulua ja tuomaristo piti teosten yleistä tasoa korkeana ja monipuolisena.