Uusi Työväenlaulu – Sanoitus- ja sävellyskilpailun voittajat on julkaistu

Vuoden 2025 Uusi Työväenlaulu – Sanoitus- ja sävellyskilpailussa etsittiin uutta rauhanlaulua. Kilpailussa ammattilaisraati valitsi kolme voittajaa. Voittajaksi valikoituivat Laululinnut – Jos äidit johtais maailmaa, Tikli – Aurinko on kaikkien ja Karvakamut – Rauhaa rakastaa

Uusi työväenlaulu -kilpailun voittajat valittu: rauhan teemat puhuttelivat 

Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi säätiön yhteistyönä toisen kerran järjestämässä Uusi Työväenlaulu – sävellys- ja sanoituskilpailussa etsittiin uutta rauhanlaulua. Kilpailu keräsi huikeat 163 monipuolista anonyymillä nimimerkillä lähetettyä sävellystä, joista ammattilaisraati valitsi kolme voittajaa. 

Raatiin kuuluivat laulaja-lauluntekijä ja kirjailija Samae Koskinen, palkittu laulaja-lauluntekijä Viitasen Piia, työväen- ja kuplettilaulujen asiantuntija Tipi Tuovinen, Riihi-säätiön asiamies Janne Ollikainen sekä Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. 

Kolme palkittua kappaletta ovat: 

  • Laululinnut – ”Jos äidit johtais maailmaa” 
    Tuomariston mukaan kappale on pysäyttävä ja ajatuksia herättävä, herkkä ja koskettava esitys. 

Kappaleen sanoituksesta ja sävellyksestä vastasivat Emmi Hakala & Annika Pudas. Kappaleen löydät suoratoistopalveluista nimellä: Annika Pudas ja la haka – Jos äidit johtais maailmaa (linkki Youtubeen).

  • Tikli – ”Aurinko on kaikkien” 
    Kappaleessa on kaunis teksti sodan julmuudesta ja luonnonvarojen tuhoamisesta, yhdistettynä rytmiseen otteeseen klassisessa folk-melodiassa. 

Sanoitus oli Jouni Nikulan ja Satu Laatikaisen käsialaa, Jounin lisäksi sävellyksestä vastasi Heidi Takaneva ja kappaleen esittivät Heidi Takaneva, Jouni Nikula sekä Emil Nordström. Kappale julkaistaan 8.8. kaikissa suoratoistopalveluissa.  

  • Karvakamut – ”Rauhaa rakastaa” 
    Esitys käsittelee ajankohtaista aihetta ja sisältää toiveen väkivallattomuudesta. Herkkä kokonaisuus ja tarttuva sävelmä tekivät vaikutuksen raatiin. 

Roni Nevala ja Närin Said kuullaan kappaleen vokaaleissa, sanoituksen on kirjoittanut Roni Nevala, sävellyksessä muka olivat Riku Vahekoski ja Roni Nevala. Tulevaisuudessa kappaletta voi kuunnella suoratoistopalveluista haulla James-J – Rauhaa rakastaa  

Kunniamaininnan tuomaristo halusi antaa nimimerkin L.A. kappaleelle Laske aseet, jonka esittävät Minja Koski ja Mikael Saari. Minja Koski vastasi myös kappaleen sävellyksestä ja sanoitus on Tiina Tikkasen käsialaa. 

Kilpailun kautta haluttiin tuoda esiin uusia näkökulmia rauhaan ja työväenlaulun perinteeseen – ajankohtaisuudesta ja tunteesta tinkimättä. 

Tuomaristo antoi tasapisteet kahdelle kappaleelle, joten molemmat saivat kilpailun pääpalkinnon 1200 €. Kolmanneksi tulleelle kappaleelle annettiin palkinnoksi 500€. Rauhanlaulupalkinnot jaettiin Työväen Musiikkitapahtumassa Sananvapauden lavalla. 

Kilpailu on järjestetty yhteistyössä Riihi säätiön kanssa ja sen tavoitteena on sekä kunnioittaa vanhaa työväenperinnettä että rohkaista lauluntekijöitä kirjoittamaan ja säveltämään luovasti uusia rauhanlauluja uudistuneesta työelämästä, yhteiskunnasta tai vaikkapa maailmanpolitiikasta. Kilpailuun tuli järjestäjien yllätykseksi 163 laulua ja tuomaristo piti teosten yleistä tasoa korkeana ja monipuolisena. 

2025-07-28T08:34:22+00:0028.07.2025|

Riihi säätiö sr myöntää avustuksia sääntöjensä mukaisiin tarkoituksiin – haku käynnissä syyskuun loppuun asti

Säätiö tukee monipuolisesti erilaisia hankkeita, kuten työväen ja kansanperinteen tutkimusta, kulttuuritoimintaa, luonnonsuojelua sekä kestävää kehitystä. Apurahoja ja avustuksia voivat hakea niin yksityishenkilöt kuin yhteisötkin.

Hakemukset tulee jättää sähköisesti säätiön hakusovelluksen kautta. Hakuaika päättyy 30.9.2025, ja avustuspäätökset tehdään joulukuussa 2025. Päätöksistä tiedotetaan tammikuussa 2026.

Lisätietoja hakuprosessista ja hakemusten jättämisestä saa säätiön asiamieheltä Janne Ollikaiselta, puh. 040 501 9908 tai sähköpostitse osoitteesta hakemus@riihi.fi.

2025-07-28T09:06:23+00:0001.06.2025|

Riihi-säätiö on myöntänyt avustuksia ja apurahoja vuonna 2024

Riihi-säätiön hallitus on myöntänyt vuoden 2024 avustukset ja apurahat säätiön sääntöjen mukaisesti. Tänä vuonna avustuksia ja apurahoja on jaettu yhteensä 229 000 euroa kulttuurin, työväenperinteen, historian ja sääntöjensä mukaisen toiminnan edistämiseen.

Avustukset on myönnetty seuraaville hankkeille ja toimijoille:

  • Kalevi Sorsa -säätiö sr: Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimus – 20 000 €
  • Marju Kauppinen ja työryhmä: Eetu Salinista kertovan fiktioelokuvan studiokuvauksen tuotantokustannukset – 20 000 €
  • Työväen Arkiston Säätiö sr: Arkistotoiminnan tukeminen – 20 000 €
  • Työväen museoyhdistys ry (Werstas): Uusi työväenperinnön tallennushanke – 20 000 €
  • Työväen Musiikkitapahtuma ry: Uusi Työväenlaulu -sävellys- ja sanoituskilpailu – 20 000 €
  • Työväen Näyttämöpäivien kannatusyhdistys: Työväen Näyttämöpäivät 2023–2026 – 16 000 €
  • Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry: Seikkailu- ja luontoleirien kehittäminen – 15 000 €
  • Työväen Sivistysliitto ry: Työväenlauluperinteen vaaliminen kuoro- ja yhteislauluiltamilla – 11 000 €
  • Antti Vuorenrinne: Demokraatti-lehden historiakirjan julkaisu – 10 000 €
  • Intervisio Oy: Talvisota-dokumenttisarja – 10 000 €
  • Lahden Sos.-Dem. Työväenyhdistys ry: Lahtelaisen työväentoiminnan 125-vuotisjuhlavuoden tapahtumat – 10 000 €
  • Työväen Arkisto/Työväen muistitietotoimikunta: Vammaishistoriaa käsittelevän aineiston järjestäminen – 10 000 €
  • Suomen Rauhanliitto ry: Rauhanliikkeen arkiston siirto Kansallisarkistoon – 8 000 €
  • Jukka-Pekka Pietiäinen: Väinö Hakkilan elämäkerta – 7 000 €
  • Työväen Näyttämöiden liitto ry: Pakko sanoa! -taidefestivaali – 7 000 €
  • Helsingin Työväen Pursiseura ry: Historiahanke – 5 000 €
  • Suomen Työväentalojen liitto ry: Työväentaloluettelon päivittäminen – 4 000 €
  • Kesäkotiyhdistys Kallioniemi ry: 100-vuotisjuhlakesä 2025 – 3 000 €
  • Lauritsala-seura ry: Lauritsalan kauppalan historian dokumentointi – 3 000 €
  • Jyväskylän Työväenyhdistys ry: Jyväskylän Työväentalon 100-vuotisjuhlat – 2 500 €
  • Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry: Kulttuurikatselmus 2025 – 2 000 €
  • Tarja Lappalainen: Suomen romanit ja tataarit sodissa – 2 000 €
  • Viljami Ovaskainen: Lasten luontokirja – 2 000 €
  • Työväenkirjallisuuden päivän työryhmä: Työväenkirjallisuuden päivä Tampereella 2025 – 1 500 €

Avustukset ja apurahat tukevat säätiön tavoitteita edistää työväenliikkeen kulttuuriperintöä, yhteiskunnallista vaikuttamista ja yhteisöllistä toimintaa. Riihi-säätiö on tyytyväinen tukeakseen monipuolisia ja kestäviä hankkeita, jotka vahvistavat yhteisöjen osallisuutta ja historiallista muistia.

2025-02-05T09:59:26+00:0009.01.2025|

Säätiön tuella: Tunturiperhoset uhan alla

Kuva: Mika Rokka


Mika Rokka on luontoaiheisiin erikoistunut dokumentarista-valokuvaaja-kirjoittaja. Häneltä ilmestyi tuore e-kirja ”Tunturiperhoset uhan alla”.

Kirja on ainutlaatuinen suomalainen e-kirja, joka kertoo ensimmäistä kertaa tunturiperhosten tarinan. Napapiirin pohjoispuolella, tuntureiden puuttomalla paljakalla elää 39 perhoslajia, joita ei tavata missään muualla. Nämä perhoset ovat vuosituhansien aikana erikoistuneet elämään Pohjolan kovimmissa olosuhteissa. Kirjan kautta puhutaan suuremmasta kuvasta – siitä miten suuressa muutoksessa pohjoinen luonto on. Lähes kaikki tunturiperhosemme on arvioitu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.
Kirjan voi ladata luettavaksi ja sen upeat maisema- ja lähikuvat ihailtavaksi:

LATAA E-KIRJA

Riihi säätiö on avustuksella tukenut kirjahanketta.

2024-11-26T09:22:59+00:0026.11.2024|

Säätiön tuella: UP-uutispalvelun taival ilmestyy kirjana

Se toinen uutistoimisto – UP ja median murros -kirja ilmestyy syksyllä 2024 Innon kustantamana. Kirja kokoaa talteen palan suomalaisen median ja journalismin monivaiheista historiaa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessa toimi useita puoluetaustaisia uutistoimistoja. Näistä UP-uutispalvelu Oy sinnitteli pisimpään, toiminta päättyi koronavuonna 2021.

UP-uutispalvelu kirjoitti politiikasta, työelämästä, ammattiyhdistysliikkeestä, taloudesta ja EU-politiikasta – ja teki runsaasti henkilöhaastatteluja Tove Janssonista lähtien. Asiakkaina oli laajasti sanomalehtiä ja yli miljoonalevikkinen ammattiliittojen lehdistö.

UP-uutispalvelu oli toiminut kesäkuussa 1988 viisi kuukautta. Edessä vasemmalta toimituspäällikkö Pauli Takala, valmissivujen toimittaja Leena Seretin ja kesätoimittaja Paula Saukko. Takana vasemmalta politiikan toimittaja Tapio Tuuri, päätoimittaja-toimitusjohtaja Tuomas Harpf, kesätoimittaja Vesa Penttilä ja erikoistoimittaja Jouko Hovi. Kuvasta puuttuvat työmarkkinatoimittaja Tuija Zapasnik ja toimituksen sihteeri Lea Lang. Kuva: Kari Hulkko / Työväen Arkisto

UP-uutispalvelun olivat perustaneet 1988 SDP:n puoluetoimiston osana toimineen Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston asiakaslehdet. Heti alkuun haluttiin journalismia ja juttuja, jotka kelpaisivat laajasti erilaisille lehdille. Toimittajien puoluekantaa ei kyselty. Uutistoimistotuen alasajossa porukkaan tuli väkeä muista pienistä uutistoimistoista. Parhaimpina vuosina UP-uutispalvelun viikonloppujutuista nostettiin otsikoita televisiouutisiin.

Yhteiskunnan ja talouden isot muutokset, eli 1990-luvun alun syvä lama, lehtikuolemat, lehdistön keskittyminen ja ammattiliittojen fuusiot, heikensivät UP-uutispalvelun toimintamahdollisuuksia. Lehdistötuen leikkaukset ja niiden siirtäminen osaksi puoluetukea vei lopulta perustajalehdiltä toimintaedellytykset ja tarpeen käyttää uutistoimiston palveluja. UP siirtyi työntekijöiden omistukseen, jossa se pysyi loppuajan, yli yhdeksän vuotta.

Kirjassa kerrotaan UP:n historia, pohditaan sen riippumattomuutta ja median murrosta sekä tehdään selkoa jo kadonneista lehdistön tukirakenteista. Lisäksi kirjassa käsitellään, mitä ja kuinka UP-uutispalvelu kirjoitti Martti Ahtisaaren noususta presidenttiehdokkaaksi ja vaalivoiton kokoomukselle tuoneesta ”Sari Sairaanhoitaja” -ilmiöstä.

Idea kirjan kirjoittamiseen syntyi UP-uutispalvelun entisen toimittajan muistotilaisuudessa. Kirjoittajat huomasivat, ettei kukaan ole tallentanut UP-uutispalvelun osuutta median historiassa. Muistojen keruu tehtiin viime hetkellä, sillä kirjoitusprosessin aikana kolme henkilöä ainutlaatuisine tietoineen ehti siirtyä manan majoille eikä heidän tietojaan saatu talteen.

Yli 30 haastattelun, arkistotyön ja kirjallisuuslähteiden työstämisen tuloksena syntyi käsikirjoitus, jonka julkaisemista kirjaksi on osaltaan auttanut Riihi säätiö. Kirjan tekijät Auli Kivenmaa, Heikki Lehtinen, Kari Leppänen ja Birgitta Suorsa ovat mukana Helsingin Kirjamessuilla. Kirjaa voi tilata syksyllä Innon sivuilta https://intokustannus.fi/

2024-08-16T07:23:23+00:0019.08.2024|