Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti osoittaa, että valtaosa Suomen nykyisistä maataloustuista on haitallisia ympäristölle. Riihi säätiö on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta, joka tarjoaa päättäjille 12 konkreettista suositusta maatalouspolitiikan uudistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Suomen maataloutta tuetaan vuosittain noin 1,9 miljardilla eurolla. Kalevi Sorsa -säätiön kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan tästä potista peräti 77 prosenttia on kuitenkin haitallista ympäristölle. Tutkimuksessa analysoitiin 17 keskeistä maatalouden tukikokonaisuutta, joista 13 arvioitiin enemmän tai vähemmän ympäristölle haitallisiksi.

Vaikka maatalouden erilaisia ympäristötukia maksetaan noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, maatalouden kokonaispäästöt ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Maatalouden päästöt muodostavatkin tällä hetkellä noin kolmanneksen Suomen kaikista kokonaispäästöistä.

Tuet elinehtona, mutta ehdot vaativat uudistamista

Raportti tekee näkyväksi sen, että tuet ovat tällä hetkellä maatalousyrittäjille elintärkeä toimeentuloturva. Esimerkiksi vuonna 2020 maatalouden suorat tuotantokustannukset ylittivät myyntituotot 1,5 miljardilla eurolla. Tuet muodostavatkin noin 30 prosenttia maatalouden tuloista ja varmistavat ruoantuotannon omavaraisuutta.

Ympäristötavoitteet ovat kuitenkin jääneet tukipolitiikassa sivuosaan. Raportin kirjoittanut oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen korostaa, että nyt on oikea hetki keskustella tukijärjestelmän valuvioista, sillä EU:n seuraava rahoituskehys (2028–2034) ja yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus ovat parhaillaan valmisteilla.

Raportissa esitetään muun muassa seuraavia ratkaisuja:

  • Tulosperusteisuus: Maataloustukia tulisi maksaa konkreettisten tulosten mukaan, jolloin ympäristön kannalta kestävä toiminta olisi kannattavampaa.

  • Turvepeltojen rajaaminen: Suomessa turvemaat aiheuttavat 60 prosenttia maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 11 prosenttia. Pitkällä aikavälilillä ne tulisi rajata tukien ulkopuolelle.

  • Kannustava verotus: Maatalousmaan kiinteistövero voisi olla ekologisesti kestävässä viljelyssä jopa negatiivinen, kun taas paljon päästöjä aiheuttavia maita voitaisiin verottaa nykyisen verovapauden sijaan.

Säätiö vaikuttavan ympäristötutkimuksen mahdollistajana

Riihi säätiön tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti edistää muun muassa luonnonsuojelua. Säätiö myönsi vuonna 2025 Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimukselle 20 000 euron avustuksen, jolla osaltaan mahdollistettiin nyt valmistunut raportti.

Säätiön tavoitteena on tukea hankkeita, jotka tarjoavat luotettavaa tietoa ja ratkaisuja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tanskan mallin mukainen laajapohjainen yhteistyö poliitikkojen, maataloussektorin ja ympäristöjärjestöjen välillä näyttää suunnan sille, miten ekologinen siirtymä voidaan tehdä reilusti ja yhteistyössä.


Lue lisää ja tutustu raporttiin:

  • Koko raportti Suo, kuokka ja maataloustuet on ladattavissa maksutta Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta osoitteesta sorsafoundation.fi.