Tarja Lappalaisen Raakaa sotaa – Summan taisteluista Kiskis-kukkulalle on julkaistu 22.9.2026. Docendon kustantama teos on saatavilla painettuna kirjana, e-kirjana ja äänikirjana.

Riihi säätiö myönsi Tarja Lappalaiselle 2 000 euron apurahan teoksen kirjoittamiseen. Apurahan turvin Lappalainen kirjoitti kirjaan osiot Suomen romaneista ja Suomen tataareista talvi- ja jatkosodassa. Teoksessa tuodaan esiin näiden vähemmistöjen osallistumista sotaan ja heidän kokemuksiaan osana Suomen sotahistoriaa.

Raakaa sotaa perustuu veteraanien kertomuksiin ja kuvaa elävästi talvi- ja jatkosodan ankaria taisteluita. Teoksessa kuljetaan Summan verisiltä taistelukentiltä Sallan ja Karjalan kannaksen kautta aina Kiskis-kukkulan taisteluihin. Tarinat tuovat lukijan lähelle sodan kokeneiden ihmisten muistoja, selviytymistä ja menetyksiä.

Erityisen kiinnostava on teoksen näkökulma romanien ja tataarien sotakokemuksiin. Lappalaisen mukaan aihetta on käsitelty sotakirjallisuudessa hyvin vähän, vaikka romanit ja tataarit taistelivat Suomen armeijassa muun väestön rinnalla.

Kirjan julkaisu tuo myös Riihi säätiön tukeman tutkimus- ja kirjoitustyön laajempaan yleisöön. Tarja Lappalainen kertoo teoksen aiheista MTV3 Huomenta Suomessa torstaina 24.9.2026, ja hän esiintyy lisäksi Helsingin Kirjamessuilla sunnuntaina 25.10.2026 klo 14–14.30 Suomenlinna-salissa.

Onnittelemme Tarja Lappalaista uuden teoksen julkaisemisesta ja kiitämme arvokkaasta työstä suomalaisen sotahistorian vähemmän tunnettujen kertomusten esiin tuomiseksi.

Tutustu teokseen

Docendo – Raakaa sotaa

BookBeat – Raakaa sotaa äänikirjana

Teos on saatavilla myös mm. Suomalaisesta Kirjakaupasta.

Hae apurahaa omaan hankkeeseesi

Riihi säätiön apurahahaku on avoinna 30.9.2026 saakka. Hae apurahaa omaan hankkeeseesi ja vie tärkeä ideasi eteenpäin.

Säätiö tukee monipuolisesti erilaisia hankkeita, kuten työväen ja kansanperinteen tutkimusta, kulttuuritoimintaa, luonnonsuojelua sekä kestävää kehitystä. Apurahoja ja avustuksia voivat hakea niin yksityishenkilöt kuin yhteisötkin.

Avustuksista ja apurahoista voit lukea lisää tältä sivulta. Löydät nettisivuilta myös aiemmin apurahoja saaneet.

Hakemukset tulee jättää sähköisesti säätiön hakusovelluksen kautta. Hakuaika päättyy 30.9.2025, ja avustuspäätökset tehdään joulukuussa 2025. Päätöksistä tiedotetaan tammikuussa 2026.

Lisätietoja hakuprosessista ja hakemusten jättämisestä saa säätiön toimitusjohtajalta Elisa Selinummelta puhelimitse 0400671203 tai sähköpostitse osoitteesta elisa.selinummi(at)riihi.fi.

Riihi säätiön toimitusjohtajana on syyskuun alussa aloittanut Elisa Selinummi. Selinummi vastaa säätiön toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä sekä säätiön tarkoituksen toteuttamisesta. Riihi säätiön sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on työväen ja muun kansanperinteen tallentaminen, biodynaamisen viljelyn edistäminen ja tunnetuksi tekeminen, luonnonsuojelun edistäminen, ammatillisten opintojen tukeminen sekä sosiaalisen asuntotoiminnan edistäminen Suomessa.

”Olen iloinen mahdollisuudesta aloittaa Riihi säätiön toimitusjohtajana. Odotan erityisesti yhteistyötä apurahahakijoiden ja säätiön eri yhteistyökumppaneiden kanssa sekä mahdollisuutta edistää säätiön monipuolista tarkoitusta”, Elisa Selinummi kertoo.

Riihi säätiö haluaa samalla kiittää pitkäaikaista asiamiestään Janne Ollikaista hänen arvokkaasta työstään säätiön hyväksi. Jannen pitkäaikainen työ on ollut merkittävä osa säätiön toimintaa ja sen jatkuvuutta.

Lisätietoja:
Elisa Selinummi
elisa.selinummi(at)riihi.fi
p. 0400 671 203

Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti osoittaa, että valtaosa Suomen nykyisistä maataloustuista on haitallisia ympäristölle. Riihi säätiö on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta, joka tarjoaa päättäjille 12 konkreettista suositusta maatalouspolitiikan uudistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Suomen maataloutta tuetaan vuosittain noin 1,9 miljardilla eurolla. Kalevi Sorsa -säätiön kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan tästä potista peräti 77 prosenttia on kuitenkin haitallista ympäristölle. Tutkimuksessa analysoitiin 17 keskeistä maatalouden tukikokonaisuutta, joista 13 arvioitiin enemmän tai vähemmän ympäristölle haitallisiksi.

Vaikka maatalouden erilaisia ympäristötukia maksetaan noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, maatalouden kokonaispäästöt ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Maatalouden päästöt muodostavatkin tällä hetkellä noin kolmanneksen Suomen kaikista kokonaispäästöistä.

Tuet elinehtona, mutta ehdot vaativat uudistamista

Raportti tekee näkyväksi sen, että tuet ovat tällä hetkellä maatalousyrittäjille elintärkeä toimeentuloturva. Esimerkiksi vuonna 2020 maatalouden suorat tuotantokustannukset ylittivät myyntituotot 1,5 miljardilla eurolla. Tuet muodostavatkin noin 30 prosenttia maatalouden tuloista ja varmistavat ruoantuotannon omavaraisuutta.

Ympäristötavoitteet ovat kuitenkin jääneet tukipolitiikassa sivuosaan. Raportin kirjoittanut oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen korostaa, että nyt on oikea hetki keskustella tukijärjestelmän valuvioista, sillä EU:n seuraava rahoituskehys (2028–2034) ja yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus ovat parhaillaan valmisteilla.

Raportissa esitetään muun muassa seuraavia ratkaisuja:

• Tulosperusteisuus: Maataloustukia tulisi maksaa konkreettisten tulosten mukaan, jolloin ympäristön kannalta kestävä toiminta olisi kannattavampaa.

• Turvepeltojen rajaaminen: Suomessa turvemaat aiheuttavat 60 prosenttia maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 11 prosenttia. Pitkällä aikavälilillä ne tulisi rajata tukien ulkopuolelle.

• Kannustava verotus: Maatalousmaan kiinteistövero voisi olla ekologisesti kestävässä viljelyssä jopa negatiivinen, kun taas paljon päästöjä aiheuttavia maita voitaisiin verottaa nykyisen verovapauden sijaan.

Säätiö vaikuttavan ympäristötutkimuksen mahdollistajana

Riihi säätiön tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti edistää muun muassa luonnonsuojelua. Säätiö myönsi vuonna 2025 Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimukselle 20 000 euron avustuksen, jolla osaltaan mahdollistettiin nyt valmistunut raportti.

Säätiön tavoitteena on tukea hankkeita, jotka tarjoavat luotettavaa tietoa ja ratkaisuja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tanskan mallin mukainen laajapohjainen yhteistyö poliitikkojen, maataloussektorin ja ympäristöjärjestöjen välillä näyttää suunnan sille, miten ekologinen siirtymä voidaan tehdä reilusti ja yhteistyössä.

Lue lisää ja tutustu raporttiin:

• Koko raportti Suo, kuokka ja maataloustuet on ladattavissa maksutta Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta osoitteesta sorsafoundation.fi.