Mittavan tallennushankkeen myötä laajat, historialliset kokoelmat ovat yleisön saatavilla.

Tampereella, Finlaysonin historiallisella tehdasalueella toimiva Työväenmuseo Werstas on työväenperinnön valtakunnallinen vastuumuseo. Se on Suomen suurin vapaan pääsyn museo, jossa vierailee vuosittain noin 50 000 henkilöä. Museota ylläpitää Työväen museoyhdistys ry.

Museon perustaminen lähti 1980-luvun lopulla liikkeelle työväenjärjestöistä, mutta sen toiminta on laajentunut kattamaan yhä suuremman siivun suomalaisesta työelämästä ja kansalaisyhteiskunnasta.

Opetusministeriö nimesi Työväenmuseo Werstaan työelämän ja sosiaalihistorian valtakunnalliseksi erikoismuseoksi vuonna 1996. Museo on yhteiskunnallisesti avainasemassa työväenperinnön esiintuomisessa.

Vuosikymmenten saatossa monet työväenliikkeen toimijat ovat luovuttaneet kokoelmansa Werstaalle. Aineistojen ja esineistön säilyttämisessä keskeistä on ollut hidastaa kokoelmia tuhoavia prosesseja ja samalla kartuttaa niihin liittyvää tietoa. Esineiden ja kuvien ohella tärkeää on säilyttää ja tallentaa laajemmin kulttuuriperintöön liittyvää tietoa.

Työväenperintö on yhteistä kulttuurista perintöä

Museon yhteistyö Riihi säätiön kanssa alkoi vuonna 2016. Museolla ryhdyttiin käymään läpi niitä vuosikymmenten varrella Werstaalle siirrettyjä esine-eriä, jotka olivat jääneet käsittelemättä. Esimerkiksi Työväen Arkistosta, Kansan Lehdestä, Kivistön torpparimuseosta sekä lukuisista paikallisista työväenyhdistyksistä kertyneitä aineistoja inventoitiin, luetteloitiin ja digitoitiin. Osa aineistoista on peräisin sotia edeltävältä ajalta ja tuoreimmat edustavat 2010-luvun työväenliikkeen kirjoa.

”Tuki on mahdollistanut sen, että olemme pystyneet käymään aineistokokonaisuuksia läpi, haastattelemaan niiden aiempia haltijoita ja erittelemään ja tallentamaan esineistöä. Luetteloimattomien esineiden määrä on vähentynyt todella merkittävästi. Kun aineistot on saatu järjestettyä, tilaa on nyt myös nykypäivälle”, iloitsee museonjohtaja Kalle Kallio.

Työväenperinnön suuri tallennushanke 2018–2020 oli Kallion mukaan kokonaisuudessaan onnistunut projekti, joka tuotti Werstaan kokoelmiin laadukkaan, työväenliikkeen vaiheista kertovan esinekokonaisuuden aiemmin luetteloidun aineiston rinnalle. Käsitelty aineisto kertoo torppareista, työväenlehdistöstä, toiminnasta työväentaloilla, työväenmusiikista sekä ammattiyhdistys- ja lapsitoiminnasta.

”Nyt aineistomäärät ja volyymi on toinen, mutta se on perustyötämme. Pystymme aidosti keskittymään itse kulttuuriperintöön ja tekemään sen eteen työtä. Kokoelmamme ovat nyt hallittuja ja voimme tehdä niitä näkyväksi. Ilman mittavaa perustyötä se ei olisi mahdollista.”

Riihi säätiö on tukenut työväenperinnön tallennushanketta.

Lue lisää: Työväenmuseo Werstas

Kuvateksti: Projektitutkija Emilia Lemmetyinen käsittelee Killinkosken työväennäyttämön pukuja.
Kuva: Leena Ahonen, Työväenmuseo Werstas

Riihi säätiö avasi uusitun verkkopalvelunsa joulukuussa. Sivusto päivitettiin helpottamaan tiedon löytymistä ja vastaamaan säätiön uudistuvaa toimintaa. Myös säätiön visuaalinen ilme on uudistettu.

– Halusimme päivittää verkkopalvelun vastaamaan sekä ajanmukaisia käyttäjätarpeita että uudistunutta toimintatapaamme. Sivustolta löytyy nyt relevantti tieto säätiön toiminnasta ja kuulumisista ajantasaisesti. Sieltä on myös linkitys eteenpäin vuokra-asuntohakuun. Päivitimme samalla myös säätiön visuaalisen ilmeen kevyeksi ja ilmavaksi, kertoo Riihi säätiön asiamies Janne Ollikainen.

Ilmeen uudistuksesta vastasi graafinen suunnittelija Jonna Nisu.

Riihi säätiön tarkoituksena on työväen ja muun kansanperinteen tallentaminen, biodynaamisen viljelyn edistäminen ja tunnetuksi tekeminen, luonnonsuojelun edistäminen, ammatillisten opintojen tukeminen ja sosiaalisen asuntotoiminnan edistäminen Suomessa. Säätiö vuokraa asuntoja sosiaaliseen asumiseen Oulun seudulla ja myöntää apurahoja monipuoliseen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Säätiö on perustettu vuonna 1980.