Arctic Pinheads Ry järjesti International Helsinki Letterheads Meet -tapahtuman ensimmäistä kertaa Suomessa 25.-29.5.2022. Paikkana Helsingin Kaapelitehdas, Ruoholahdessa.

Helsinki Letterheads oli kansainvälinen sivellitekstauksen, kylttimaalauksen, kirjainsuunnittelun ja kultauksen seminaari. Tämä on vuoden päätapahtuma Euroopassa, jonka tarkoituksena oli jakaa kylttimaalaukseen liittyviä tietoja ja tekniikoita eteenpäin asiasta kiinnostuneille.

Helsinki Letterheadsin osallistujista noin 30% tuli Suomesta ja loput saapuivat peräti 17 eri maasta. Tapahtuman ehdottomasti tärkein asia oli tiedon ja taidon jakaminen. Paikalla oli erittäin kokeneita kylttimaalareita, vasta aloittaneita sekä kaikkea tältä väliltä. Osallistujina oli runsaat 60 maalaria, parisenkymmentä ohjaajaa kumppaneineen, sekä henkilökunta, jolloin meitä oli kaikkiaan noin sata henkeä. Tapahtuma keräsi paljon kiitosta ja herätti runsaasti positiivista huomiota eri puolilla maailmaa.

Helsinki Letterheadsissa järjestettiin myös hyväntekeväisyyshuutokauppa, jossa kaupattiin paikanpäällä maalattuja, sekä veiraiden mukanaan tuomian kylttejä. Huutokaupan tuloksesta lahjoitettiin suunnitelman mukaisesti suurin osa eli 3 900 euroa hyväntekeväisyyteen We4You -järjestölle (www.we4you.fi), joka tukee suomalaisia nuoria.

Alun alkujaan tapahtuma piti järjestää jo helmikuussa 2021, mutta sitä jouduttiin siirtämään koronan vuoksi kahteen otteeseen. Kokonaisuus ylitti järjestäjien odotukset  ja oli menestys monella mittarilla mitattuna.

Tapahtuma järjestettiin kokonaan talkoovoimin ja avustusten tuella. Siitä iso kiitos kuuluu Riihi Säätiölle! Olemme kiitollisia, että olitte osana järjestämässä tätä. Mitään vastaavaa ei ole ennen Suomessa nähty ja uskomme, että tämä avaa uusia ovia maassamme käsityöalojen saralla

Seuraavaksi Arctic Pinheads Ry jatkaa omalta osaltaa kylttimaalauksen opettamista maassamme erinäisissä työryhmissä ja tapahtumissa. Suunnitelmissa on saada ensi kevääksi Yhdysvalloista alan konkari vetämään kurssi Helsinkin ja siinä välissä yhdistys järjestää pienempiä kokoontumisia omille jäsenilleen ja muille asiasta kiinnostuneille.

teksti: Petri Tuovinen, Artic Pinheads Ry

Riihi säätiön hallitus piti syyskuun puolivälissä työseminaarin Oulussa. Seminaarin ohjelmassa oli muun muassa säätiön strategian päivittäminen ja tutustuminen säätiön asuntokohteisiin. Säätiön hallitus kuuli Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälän erinomaisen esityksen Sivakan toiminnasta ja Oulun asuntopolitiikasta. Oulussa asuntoasiat ovat hyvässä hoidossa.

Säätiön hallitus tutustui KOY Jäälinkotkaan Jäälissä.

Valokuvaaja Pertti Pitkäsen arkistoista syntynyt valokuvanäyttely esittelee 1970-luvun joukkotapahtumia.

Punavankimuistomerkin paljastus Lahdessa 28.5.1978, kuva: Pertti Pitkänen

Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 4.6.–29.8.2021 nähty Punaisia lippuja -näyttely esitteli 1970-luvun suurten työväen joukkotapahtumia valokuvin. Näyttely siirrettiin sittemmin osaksi Werstas-museon pysyviä kokoelmia.

Näyttelyn kokosi kuva-arkistoistaan valokuvaaja Pertti Pitkänen, joka on tehnyt työuransa pitkälti työväenliikkeen ja aikuiskoulutuksen parissa. Jäätyään eläkkeelle kesällä 2014 hän aloitti ”kuvallisen elämäkerran” kirjoittamisen. Hänen arkistoistaan löytyy noin 1 600 negatiivia, joista hän kokosi muun muassa 1970-luvun alun innostuksen inspiroiman kokonaisuuden Street Photographs 1975–2000, josta osia julkaistiin Kamera-lehdessä 7/2018.

”Samassa yhteydessä kävi ilmi, että huomattava osa katukuva-aineistosta on peräisin erilaisista työväen tapahtumista, vappumielenosoituksista ja lakkokulkueista. Kokonaisuus osoittautui niin selkeäksi ja yhtenäiseksi, että jätin sen suurimmaksi osaksi erilleen jotain muuta esitystapaa ajatellen”, Pitkänen kertoo.

Työväenmuseo Werstaalla innostuttiin aiheeseen liittyvästä näyttelystä. Museo antoi näyttelytilat käyttöön ja vastasi näyttelyyn liittyvistä käytännön järjestelyistä – Pitkänen vastasi kuvien valmistuksesta ja kehystyksestä sekä näyttelyn pystytyksestä. Rahoitusta tarvittiin printtien valmistukseen ja kehystykseen.

Näyttelyn näki kaikkiaan 12 593 museokävijää. Pitkänen on myös siirtänyt luovutussopimuksella useita satoja näyttelyn aihepiirin kuvia Työväenmuseo Werstaan haltuun digitaalisessa muodossa, sillä kaikkea ei nähty yhdessä näyttelyssä.

”Voisi ajatella, että valokuvat työväen suurista joukkoesiintymisistä muistuttavat näyttelyn kävijöitä työväestön solidaarisuuden ja yhteistyön tarpeellisuudesta myös nykyaikana”, Pitkänen pohtii.

Punaisia lippuja -näyttelyn jälkeen Pitkänen on koonnut samaan tapaan 32 vedoksen ja 45 digitaalisesti esitettävän valokuvan näyttelyn varusmiesaikaisista valokuvistaan. Näyttely avattiin toukokuussa 2022 Ilmatorjuntamuseossa otsikolla Sotilaselämää. Näyttely jää myös osaksi museon pysyviä kokoelmia.

Riihi säätiö on tukenut näyttelyä.

Lue lisää:

Työväenmuseo Werstaan näyttelysivut

Pertti Pitkäsen verkkosivut

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Työväen Musiikkitapahtuman 50v-juhlavuoden tapahtuma päästiin järjestämään UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon tutussa miljöössä kanavan rannalla. Tämä oli työvoitto tapahtuman tekijöille ja koko kaupungille. Pitkä odotus palkitaan ja tehtaan pilli soi taas!

Työväen Musiikkitapahtumassa kuultiin musiikkia, josta työväki pitää. Suosikkiartistien lisäksi laulettiin vanhoja työväenlauluja sekä uusia kantaaottavia lauluja.

Monipuolisen musiikkikattauksen lisäksi taphatumassa oli tilaa myös muulle taiteelle ja kulttuurille sekä keskustelulle. Tapahtuman keskustelutilaisuuksissa kuultiin puheenvuoroja esimerkiksi siitä, miten media kohtelee työntekijöitä tai miten työelämää tulisi kehittää.

Työväelle sananvapaus on aina ollut tärkeää, kun on taisteltu työväen oikeuksista. On päästy puhumaan oikeuksista, nostamaan esiin epäoikeudenmukaisuuksia, esittämään toivomuksia sekä keskustelemaan.

Työväen Musiikkitapahtumassa nähtiin esityksiä useilla eri lavoilla, jotka on nimetty yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden mukaan. Yksi näistä on Riihi säätiön tuella toteutettu Sananvapauden lava, jossa tarjottiin monipuolista ohjelmaa neljän päivän ajan mn. tapahtuman avajaiset, 50-vuotisjuhlakonsertti sekä tapahtuman perinteeksi muodostuneet yöyhteislaulut.

Tapahtuman artisteista Jori Otsa & Mah´Orkka, Antti Autio sekä Club for Five -yhtyeestä tuttu Juha Viitala esiintyivät Sananvapauden lavalla. Festivaalille on perinteisesti tärkeää, että jokainen voi tilanteestaan ja taustastaan riippumatta osallistua tapahtumaan, joten juuri siksi Sananvapauden lavan ohjelma pidettiin yleisölle maksuttomana.

Lisätietoja tapahtumasta: www.valmu.com

Valmu ry:n toiminnanjohtaja Marianne Haapoja Sananvapauden lavalla.

Riihi säätiö oli yksi tapahtuman tukijoista. Yleisö odottaa päälavan esiintyjää perjantaina.

Sananvapauden lavalla avattiin tapahtuma sekä kuultiin useita esityksiä neljän päivän aikana.

Tietokirja kuvaa sisällissodan tapahtumia Pyhtäällä 1918, missä viimeiset punaiset antautuivat.

Teos Pyhtää sisällissodassa kertoo sisällissodan tapahtumista Pyhtäällä Kymenlaaksossa vuosina 1917–1918. Pyhtään tapahtumat sisällissodassa olivat merkittäviä ja menetykset tuntuvia. Vaikka sota periaatteessa päättyi Pyhtäällä, ei tapahtumista ole aiemmin tehty kattavaa tutkimusta.

Vuonna 2020 julkaistu lähes 400-sivuinen tietokirja kertoo Pyhtään tapahtumista vuodesta 1917 lähtien koko sisällissotakevään ajan, aina sodan jälkiselvittelyihin asti. Mukana on myös henkilökuvia sekä punaisten että valkoisten puolella olleista pyhtääläisistä.

”Kirjan taustatutkimus- ja kirjoitustyö oli varsin mittava, ja saamastani avustuksesta olikin suuri ja tärkeä apu kirjan kirjoitusvaiheessa. Sen avulla pystyin antamaan kirjaprojektille sen tarvitsemaa aikaa. Ilman avustusta kirjoitustyö olisi omien töiden ohella ollut erittäin haastavaa”, kertoo pyhtääläissyntyinen tietokirjailija, yrittäjä Sanna Lönnfors, innokas paikallishistorian harrastaja, joka asuu monen ulkomaanvuoden jälkeen Kotkassa.

Sodan viimeinen rintama oli Ahvenkoskella

Pienen tehdaspaikkakunnan miehiä lähti rintamalle taistelemaan niin punaisten kuin valkoisten puolelle, ja kotipaikkakunnalle jääneet punaiset herättivät pelkoa takavarikoinneillaan ja vangitsemisillaan. Moni valkoiseksi luokiteltu päätyi kuulusteltavaksi Kouvolaan ja jäi sille tielleen, ja vielä useampi pakeni punaisia metsiin ja saaristoon. Sodan aikana maaliskuussa perustettiin Pyhtäälle punainen naiskaarti.

Saksalaiset nousivat maihin Loviisassa, marssivat Pyhtään läpi huhtikuussa ja perääntyivät sitten uudelleen Pyhtään läpi tultuaan torjutuksi Kyminlinnassa. Sisällissodan viimeinen rintama muodostui Pyhtään Ahvenkoskelle, missä viimeiset punaiset antautuivat toukokuussa 1918. Sadat pyhtääläiset päätyivät punavankileireille, joilta monet eivät koskaan palanneet. Sodan päätyttyä perustettiin Pyhtäälle suojeluskunta.

”Kirja on löytänyt yleisönsä – saan edelleen palautetta ja yhteydenottoja siihen liittyen”, Lönnfors kertoo. Häneltä on sittemmin ilmestynyt teos Israelin auringon palasia (Reuna, 2021). Tällä hetkellä hän kirjoittaa jääkärieverstiluutnantti Bertel Mårtensonin (1893-1945) elämäkertaa.

”Suunnittelen myös vuoteen 1918 sijoittuvaa romaania, jonka kirjoittaminen ei onnistuisi ilman apurahan turvin aikanaan tekemääni taustatutkimustyötä. Näin aiemmin muuhun tarkoitukseen saadusta avustuksesta voi olla vielä myöhemminkin ennalta arvaamattomia hyötyä”, Lönnfors kertoo.

Pyhtää sisällissodassa, kirjoittaja Sanna Lönnfors (Reuna, 2020). Riihi säätiö on tukenut julkaisua.